Alaviitteet/huomautuksia
1. Lukuunottamatta Werner Pieperin loistavaa antologiaa Nazis on Speed. Drogen im 3. Reich, Birkenau-Löhrbach 2002.
2. Jens, Walter, Statt einer Literaturgeschichte, München 2001, 11–.
3. Metamfetamiiniin pohjautuvia reseptilääkkeitä on tosin vielä, esimerkiksi Yhdysvalloissa (ADHD-lääke Desoxyn). Silti metamfetamiinin saatavuus on säädelty käytännöllisesti katsoen koko maailmassa huumausainelakien mukaan eikä sitä ole yleensä lupa määrätä, mutta kauppaa sillä voidaan käydä, koska se toimii lääketeollisuuden raaka-aineena. Euroopassa ei ole saatavilla metamfetamiiniin pohjautuvia lääkkeitä, vain analogeja kuten metyylifenidaatti ja dextroamfetamiini.
4. Dansauer, Friedrich und Adolf Rieth, Über Morphinismus bei Kriegsbeschädigten, Berlin 1931.
5. Fleischhacker, Wilhelm, ”Fluch und Segen des Cocain”, Österreichische Apotheker-Zeitung, 26/ 2006.
6. Ks. ”Viel Spaß mit Heroin”, Der Spiegel-lehti, 26/2000, 184–.
7. Lainaus Pieper, emt., 47.
8. Ridder, Michael de, Heroin. Vom Arzneimittel zur Droge, Frankfurt 2000, 128.
9. Ks. Pieper, emt., 26–. ja tässä yhteydessä myös 205.
10. BArch-Berlin R 1501, oopiumin ja morfiinin myyntiä koskevat asiakirjat, Bd. 8, 502, 15.9.1922.
11. Lainaus Holzer, Tilmann, ”Die Geburt der Drogenpolitik aus dem Geist der Rassenhygiene – Deutsche Drogenpolitik von 1933 bis 1972”, tohtorinväitöskirja, Mannheim 2006, 32, mukaillen.
12. Ulkoministeriö, AA/R 43309, muistiinpano Breitfeld (ulkomisteriön huumausainejaoston sihteeri), 10.3.1935. Lainaus Holzer, emt., 32, mukaillen.
13. Jopa arvostetut liberaalit historiantutkijat osallistuivat sotaa edeltävää historiaa koskevan virallisen asiakirjajulkaisun tietoiseen vääristelyyn. Ks. Mommsen, Hans, Aufstieg und Untergang der Republik von Weimar 1918–1933, Berlin 2000, 105.
14. Mann, Klaus, Der Wendepunkt, Reinbek 1984. Lainaus teoksesta: Gordon, Mel, Sündiges Berlin – Die zwanziger Jahre: Sex, Rausch, Untergang, Wittlich 2011, 53.
15. Pieper, emt., 175.
16. Von Ostini, Fritz, ”Neues Berliner Kommerslied”, toiselta nimeltään ”Wir schnupfen und wir spritzen”. Jugend, 52/1919.
17. Pohlisch, Kurt, ”Die Verbreitung des chronischen Opiatmissbrauchs in Deutschland”, Monatsschrift für Psychiatrie und Neurologie, Bd. 79, 1931,193-202, liitteen luettelo II.
18. Niinpä NSDAP ei laatinut koskaan varsinaista puolueohjelmaa eikä koskaan salannut irrationaalista lähtökohtaansa. Sen rakenteet pysyivät loppuun saakka kaoottisina. Ks. Mommsen, emt., 398.
19. Grass, Günter, Die Blechtrommel, Neuwied am Rhein und Berlin-West, 1959, 173. (Peltirumpu, suom. Aarno Peromies, Otava 1961)
20. Lausahdus on lähtöisin Georg Strasserilta. Lainaus Wellershoff, Dieter, Der Ernstfall – Innenansichten des Krieges, Köln 2006, 57, mukaillen.
21. Pieper, emt., 210.
22. Mts., 364.
23. BArch-Berlin R 1501/126497, Bl. 214, 216, 220.
24. ”Laitoshoito kestää niin kauan kuin tarve vaatii.” Lainaus Holzer, emt., 191, mukaillen. Ks. myös: ”Maßregeln der Sicherung und Besserung”, §§ 42 b, c RstGB: Unterbringung von straffälligen Süchtigen in Heil- und Pflege- oder Entziehungsanstalten. Tämä säädös oli voimassa lokakuun 1. päivään 1953.
25. Reichsärzteordnung, 13.12.1935. Ks. myös Pieper, emt., 171 ja 214, sekä Fraeb, Walter Martin, Untergang der bürgerlich-rechtlichen Persönlichkeit im Rauschgiftmißbrauch, Berlin 1937.
26. Holzer, emt., 179.
27. Mas., 273.
28. Lainaus Pieper, emt., 380, samoin seuraava lainaus.
29. BArch-Berlin R58/473, Bl. 22.
30. Mts., 186 ja 491.
31. Freienstein, Waldemar, ”Die gesetzlichen Grundlagen der Rauschgiftbekämpfung”, Der öffentliche Gesundheitsdienst, Band A, 1936–37, 209–218. Ks. myös Holzer, emt., 139.
32. Gabriel, Ernst, ”Rauschgiftfrage und Rassenhygiene”, Der öffentliche Gesundheitsdienst, Teilausgabe B, Bd. 4, 245–253, lainaus Holzer, emt., 138, mukaillen. Ks. myös Pieper, emt., 213–.
33. Geiger, Ludwig, Die Morphin- und Kokainwelle nach dem Ersten Weltkrieg in Deutschland und ihre Vergleichbarkeit mit der heutigen Drogenwelle, München 1975, 49–. Ks. myös: Scheer, Rainer, ”Die nach Paragraph 42 RStGB verurteilten Menschen in Hadamar”, teoksessa: Roer, Dorothee und Henkel, Dieter: Psychiatrie im Faschismus. Die Anstalt Hadamar 1933–1945, Bonn 1986, 237–255, tässä 247. Esimerkiksi käy vaikkapa hammaslääkäri tri. Hermann Wirstingin tapaus; hänet tuotiin huhtikuun 15. päivänä 1940 pakkohoitoon Waldheimin parantolaan ja hoitolaitokseen Saksin vapaavaltioon ja kuljetettiin jo seuraavana päivänä sairasautolla erääseen tuhoamislaitokseen. Vrt. Holzer, emt., 262, sekä Friedlander, Henry, Der Weg zum NS-Genozid. Von der Euthanasie zur Endlösung, Berlin 1997, 191.
34. Klee, Ernst, Das Personenlexikon zum Dritten Reich – Wer war was vor und nach 1945, Frankfurt/M. 2003, 449.
35. BArch-Berlin NS 20/140/8, Ärzteblatt für Niedersachsen, Nr.. 5, Jg. 1939, 79–. (Bruns, Erich). Ks. Holzer, emt., 278.
36. Lainaus Binion, Rudolph, ... daß Ihr mich gefunden habt, Stuttgart 1978, 46, mukaillen.
37. Reko, Viktor, Magische Gifte: Rausch- und Betäubungsmittel der neuen Welt, Stuttgart 1938. Jo Rekon fasistoidi toteamus alkusanoissa on paljonpuhuva, s. IX: ”Kahdessatoista valitussa luvussa kuvataan joukkoa huumaavia nautintoaineita, jotka – kuten muutama vuosi sitten koka – ovat löytämässä tiensä alempien rotujen piireistä sivistyskansojen pariin.”
38. Hecht, Günther, ”Alkohol und Rassenpolitik”, Bekämpfung der Alkohol- und Tabakgefahren: Bericht der 2. Reichstagung Volksgesundheit und Genußgifte Hauptamt für Volksgesundheit der NSDAP und Reichsstelle gegen den Alkohol- und Tabakmißbrauch, Berlin-Dahlem, 1939.
39. Kosmehl, Erwin, ”Der sicherheitspolizeiliche Einsatz bei der Bekämpfung der Betäubungsmittelsucht”, teoksessa: Feuerstein, Gerhart: Suchtgiftbekämpfung. Ziele und Wege, Berlin 1944, 33–42, tässä 34.
40. Pohlisch, emt., 72.
41. Hiemer, Ernst, Der Giftpilz. Ein Stürmerbuch für Jung und Alt, Nürnberg 1938.
42. Lainaus Pieper, emt., 364–, mukaillen. Samoin seuraava lainaus.
43. Lääkäreistä 45 prosenttia, siis muihin verrattuna paljon, oli NSDAP:n jäseniä. Ks. Lifton, Robert Jay, Ärzte im Dritten Reich, Stuttgart 1938, 37.
44. Valmiste on edelleen markkinoilla, sitä mainostetaan sen ”ainutlaatuisen, luonnollisen vaikuttavan aineen, Escherichia coli, kanta Nissle 1917” takia ja sitä käytetään tulehduksellisissa suolistosairauksissa. Mutaflor on reseptilääke ja Saksassa sairauskassojen korvattava.
45. Goebbels, Joseph, Das Reich – Deutsche Wochenzeitung, 31.12.1944, pääkirjoitus, 1–.
46. Giesing, Erwin, ”Bericht über meine Behandlung bei Hitler”, Wiesbaden 12.6.1945, dokumentissa: ”Hitler as seen by his Doctors”, Headquarters United States Forces European Theater Military Intelligence Service Center: OI – Consolidated Interrogation Report (CIR), National Archives at College Park, MD.
47. ”Tänään kuten vuonna 1914 Saksan, maailman piirittämän linnakkeen, poliittinen ja taloudellinen tilanne näyttää vaativan sodan nopeaa ratkaisemista hävitysiskuilla heti vihollisuuksien alkaessa”, totesi johtokunnan puheenjohtaja Carl Krauch suuntaa antavasti ja ennakoi siten jo salamasodan ideaa. Lainaus Frieser, Karl-Heinz, Die Blitzkrieg-Legende – der Westfeldzug 1940, München 2012, 11, mukaillen.
48. Propiofenoni, suurkemian sivutuote bromattiin, käsiteltiin metyyliamiinilla ja muutettiin sen jälkeen pelkistämällä efedriiniksi, josta syntyi jodivedellä ja fosforilla pelkistämällä metamfetamiini. Ks. Kaufmann, Hans P., Arzneimittel-Synthese, Heidelberg, 1953, 193.
49. Reichspatentamt (patenttihallitus) 1938: patentti nro. 767.186, luokka 12 q, ryhmä 3, nimellä ”Verfahren zur Herstellung von Aminen”. Yksi tabletti sisälsi kolme milligrammaa vaikuttavaa ainetta.
50. Landesarchiv Berlin, A Rep. 250–02–09/Nr. 218, mainospainatteita ilman päivämäärää. Ks. myös Holzer, emt., 225.
51. Lainaus Pieper, emt., 118–, mukaillen. Tämä vastaa kuutta grammaa metamfetamiinia päivän mittaan – annostus, johon elimistö pian tottuu, jolloin käytön vaikutus ei tunnu enää muutaman päivän kuluttua yhtä vahvana. Tämä toleranssin kehittyminen johtaa ns. huumehakuisuuteen (craving), haluun nostaa annosta, jotta miellyttävät vaikutukset taas tuntuisivat. Jos aineen käyttö ryöstäytyy hallinnasta eikä sitä voida enää ongelmitta lopettaa, syntyy riippuvuus.
52. Püllen, C., ”Bedeutung des Pervitins (1-Phenyl-2-methylamino-propan) für die Chirurgie”, Chirurg, Bd. 11, H. 13, 1939, 485–492, tässä 490 ja 492. Ks. myös Pieper, emt.., 119.
53. Haffner, F., ”Zur Pharmakologie und Praxis der Stimulantien”, Klinische Wochenschrift, Bd. 17, H. 38, 1938, 1311. Ks. myös Pieper, emt., 119.
54. Snelders, Stephen and Toine Pieters, ”Speed in the Third Reich: Methamphetamine (Pervitin) Use and a Drug History from Below”, Social History of Medicine Advance Access, 2011.
55. Juuri tässä ammattiryhmässä metamfetamiini on tänäkin päivänä äärimmäisen suosittu. Ks. myös Müller-Bonn, Hermann, ”Pervitin, ein neues Analepticum”, Medizinische Welt, H. 39, 1939, 1315–1317. Lainaukset Holzer, emt., 230, ja Pieper, emt., 115, mukaillen.
56. Vrt.. Seifert, W., ”Wirkungen des 1-Phenyl-2-methylamino-propan (Pervitin) am Menschen”, Deutsche Medizinische Wochenschrift, Bd. 65, H. 23, 1939, 914–.
57. Neumann, Erich, ”Bemerkungen über Pervitin”, Münchener Medizinische Wochenschrift, H. 33, 1939, 1266.
58. Eichholtz, Fritz, ”Die zentralen Stimulantien der Adrenalin-Ephedrin-Gruppe”, artikkelissa ”Über Stimulantien”, Deutsche Medizinische Wochenschrift 1941, 1355–1358. Ks.myös: Reichsgesundheitsblatt 15, 296 (1940). Valtakunnan lääkintähallituksen toimeksiannosta lopetettiin yliannosteltujen konvehtien valmistus. Firma Hildebrand toi markkinoille myös kofeiinipitoisen ”Scho-Ka-Kolan”, jota saa vielä nykyäänkin.
59. Hauschild, Fritz, ”Über eine wirksame Substanz”, Klinische Wochenschrift, Bd. 17, H. 48, 1938, 1257–.
60. Schoen, Rudolf, ”Pharmakologie und spezielle Therapie des Kreislaufkollapses”, Verhandlungen der Deutschen Gesellschaft für Kreislaufforschung, 1938, 80–112, tässä 98. Lainaus Holzer, emt., 219, mukaillen.
61. Ks. Graf, Otto, ”Über den Einfluss von Pervitin auf einige psychische und psychomotorische Funktionen”, Arbeitsphysiologie, Bd. 10, H. 6, 1939, 692–705, tässä 695.
62. Lemmel, Gerhard und Jürgen Hartwig, ”Untersuchungen über die Wirkung von Pervitin und Benzedrin auf psychischem Gebiet”, Deutsches Archiv für Klinische Medizin, Bd. 185, 5. und 6. H, 1940, 626–.
63. Püllen C., ”Erfahrungen mit Pervitin”, Münchener Medizinische Wochenschrift, Bd. 86, H. 26, 1939, 1001–1004.
64. Haffner, Sebastian, Anmerkungen zu Hitler, München 1978, 31–. (Hitler: reunamerkintöjä, suom. Kalle Salo, Otava 1982.)
65. Mann, Golo, Deutsche Geschichte des 19. und 20. Jahrhunderts, Stuttgart/Mannheim 1958, 177.
66. Böll, Heinrich, Briefe aus dem Krieg 1939–45, Köln 2001, 15.
67. Mts, 16.
68. Mts, 30.
69. Mts, 26.
70. Mts, 81.
71. Mts, 22.
72. Wenzig, K., Allgemeine Hygiene des Dienstes, Berlin-Heidelberg 1936, 288–307.
73. Ranke, Otto, ”Ärztliche Fragen der technischen Entwicklung”, Veröff. a. d. Geb. d. Heeres-Sanitätswesens, 109 (1939), 15. ks. myös BArch-Freiburg RH 12–23/1882, Ranken puhe ”Leistungssteigerung durch ärztliche Maßnahmen” sotilaslääketieteellisen akatemian vuosijuhlassa, 19.2.1939, 7–: ”Pervitin on tulevaisuudessa aivan erityisen tärkeä pitkään kestävissä, fyysisesti vain vähän rasittavissa tehtävissä kuten auton ja lentokoneen ohjaamisessa pitkillä matkoilla, joissa uni on tähän asti ollut vaarallinen vihollinen.”
74. BArch-Freiburg RH 12–23/1882, Ranken raportti armeijan lääkintävoimien johdolle 4.10.1938.
75. BArch-Freiburg RH 12–23/1882, Ranken esitelmä piristeistä, helmik. 40, ei esitetty, s. 6, sekä Ranken raportti opetusryhmälle C suorituksia parantavista aineista, 4.5.1939.
76. Lisäksi saksalaiset joukot olivat saaneet ensimmäisiä positiivisia kokemuksia Pervitinistä miehittäessään sudeettialueita v. 1938. Ks. BArch-Freiburg RH 12–23/1882, ”Berichte über Pervitineinsatz, hier bei Einheit N. A. 39”.
77. BArch-Freiburg RH 12–23/1882, Ranken puhe ”Suoritusten parantaminen lääkärin toimenpiteiden avulla” sotilaslääketieteellisen akatemian vuosijuhlassa, 19.2.1939, 7.
78. Benn, Gottfried, ”Provoziertes Leben: ein Essay”, teoksessa: Benn, Gottfried, Sämtliche Werke. Band IV: Prosa 2, Stuttgart 1989, 318.
79. BArch-Freiburg 12–23/1882, Wienin yliopiston fysiologisen instituutin johtajan kirje Rankelle, 8.12.1941.
80. Mp., Ranken kirje opetusryhmälle C, 4. 5. 1939.
81. Mp., Ranken kirje lääkintäkenraalimajuri Kittelille, 25.8.1939.
82. Mp., raportti Rankelle Pervitinin käytöstä.
83. Mp., sotilasfysiologinen instituutti sotilaskääketieteen akatemiassa, liite raporttiin 214 a, 8.4.1940.
84. Mp., raportti Rankelle Pervitinin käytöstä. Samoin kaksi seuraavaa sitaattia.
85. Mp., tri. Wirthin raportti, asia: ”Pervitinin käyttö vahvistavana lääkkeenä”, 30.12.1939.
86. Kuten esim. 20. jalkaväkidivisioonassa. Ks. BArch-Freiburg RH 12–23/1842, lääkintäkapteeni tohtori Krügerin raportti.
87. BArch-Freiburg RH 12–23/1882, raportti Rankelle Pervitinin käytöstä. Samoin molemmat sitä seuraavat sitaatit.
88. BArch-Freiburg RH 12–23/1882, ylilääkäri Grosselkepplerin raportti, päivätty 6.4.1940.
89. BArch-Freiburg RH 12–23/1882, lääkintäjoukkojen komentaja Schmidtin raportti Rankelle, päivätty 25.3.1940. Ks. lisäksi: BArch-Freiburg RH 12–23/271, Ranken raportti opetusryhmä C:lle, 13.1.1940, sekä BArch-Freiburg RH 12–23/1882, lääkintäkapteeni tohtori Krügerin raportti.
90. BArch-Freiburg RH 12–23/1882, ”Kokemuksia Pervitinistä ja vastaavista aineista”, sotilaslääkäri, 6. armeijan ylijohto 6 (Haubenreisser), 15.4.1940.
91. BArch-Freiburg RH 12–23/1882, ”Kokemuksia Pervitinistä, Elastononista jne.”, IV armeijakunnan lääkäri (Günther), 8.4.1940.
92. Ballhausen, Hanno (Hg.), Chronik des Zweiten Weltkrieges, München 2004, 27.
93. Mann, Golo, emt., 915–.
94. Kroener, Bernhard R., ”Die personellen Ressourcen des Dritten Reiches im Spannungsfeld zwischen Wehrmacht, Bürokratie und Kriegswirtschaft 1939–1942”, teoksessa: Müller, Rolf-Dieter und Hans Umbreit, Das Deutsche Reich und der Zweite Weltkrieg, Bd. 5.1: Organisation und Mobilisierung des Deutschen Machtbereichs, Kriegsverwaltung, Wirtschaft und personelle Ressourcen 1939–1941, 1988, 826.
95. Ks. Frieser, emt., 11, 43 ja 57.
96. Speer, Albert, Erinnerungen, Frankfurt/M. 1969, 431 (Diktaattorin työkaluna, suom.Matti Mannerkorpi, Kirjayhtymä 1969.)
97. BArch-Freiburg RH 2/768, asiakirjat Halder, Hans-Adolf, lehti 6 (kääntöpuoli).
98. BArch-Freiburg H 20/285/7, sotilasfysiologinen instituutti, 16.10.1939, asia: ”Pervitin” Ks. myös kirje Winklerille, päivätty 16.10.1939, sekä RH 12–23/1644 ja Ranken sotapäiväkirja, muistiinpano 4.1.1940.
99. BArch-Freiburg RH12–23/1644, Ranken sotapäiväkirja, muistiinpano 8.12.1939.
100. BArch-Freiburg RH12–23/1644, Ranken kirje Zechlinille, päivätty 24.1.1940. Ks. myös BArch-Freiburg RH 12–23/1882, Ranken puhe ”Suoritusten parantaminen lääkärin toimenpiteiden avulla” sotilaslääketieteellisen akatemian vuosijuhlassa, 19.2.1939, 5: ”Minun on vahvistettava omasta ja kaikkien apulaisteni puolesta, että me tartuimme Pervitinin vaikutuksen alaisina innostuneina töihimme ja meistä tuntui, että myös vaikea työ sujui helpommin, että ennen kaikkea päätös aloittaa vaikea työ oli paljon helpompi tehdä.”
101. BArch-Freiburg RH12–23/1644, Ranken sotapäiväkirja, muistiinpano 8.11.1939, 6.
102. Mp., muistiinpano päivältä 19.11.1939, 16.
103. Kramer, Eva, ”Die Pervitingefahr”, Münchener Medizinische Wochenschrift, Bd. 88, H. 15, 1941, 419–.
104. Liebendörfer, ”Pervitin in der Hand des praktischen Nervenarztes”, Münchener Medizinische Wochenschrift, Bd. 87, H. 43, 1940, 1182.
105. Benn, emt., 317.
106. BArch-Berlin R22/1475, B1 395, Conti valtakunnan oikeusministerille 21.10.1939. Samoin kaksi seuraavaa lainausta.
107. BArch-Berlin R36/1360, ”An die ehrenamtlichen Mitglieder der früheren R. f. R.”, 19.10.1939.
108. Reichsgesetzblatt 1 (1939), s. 2176; Reichsgesundheitsblatt (1949) s. 9: ”Fenyyli-aminopropaani ja sen suolat (esim. Bentsedrin, Akteron, Elastonon) ja fenyylimetyyli-aminopropaani ja sen suolat (esim. Pervitin) on asetettu jokaisen käyttökerran osalta reseptipakon alaisiksi valtakunnan sisäministeriön poliisimääräyksellä, joka koskee maksavalmisteiden ja muiden lääkeaineiden jakelua apteekeissa.”
109. Conti, Leonardo, ”Vortrag des Reichsgesundheitsführers Dr. Conti vor dem NSD-Ärztebund, Gau Berlin, 19. März 1940, im Berliner Rathaus”, Deutsches Ärzteblatt, Bd. 70, H. 13, 1940, 145–153, tässä 150.
110. Speer, Ernst, ”Das Pervitinproblem”, Deutsches Ärzteblatt, nro.1, 1941, 4–6 ja 15–19, tässä 19. Ks. myös Holzer, emt., 238–.
111. BArch-Freiburg RH 12–23/1575, Contin kirje Handloserille, 17.2.1940, sekä tämän vastaus Contille, 26.2.1940.
112. ”Siirtämällä painopiste eteläsiipeen on Pohjois-Belgiaan odotettavat vahvat vihollisjoukot eristettävä ja tuhottava.” RH 19 I/41, asiakirjat HGr 1: Mansteinin luonnos sotapäiväkirjan muistiinpanoksi, 17.2.1940, Anl. 51 (Bl. 174-.); ks. myös BArch-Freiburg RH 19 I/26, muistiinpano Führerin esitelmästä, lehti 12–.
113. Lainaus Frieser, emt., 81, mukaillen.
114. BArch-Freiburg, Erich von Mansteinin jäämistö, muistiinpano nro. 32.
115. Waldmann, Anton: painamaton päiväkirja, muistiinpano 13.4.1940, Wehrgeschichtliche Lehrsammlung des Sanitätsdienstes der Bundeswehr.
116. BArch-Freiburg RH 12–23/1882, ”Suoritusten parantaminen lääkärin toimenpiteiden avulla” sekä Ranken esitelmä piristeistä, laadittu helmik. 1940 (ei pidetty).
117. Mp., Kleistin armeijaryhmän lääkärin, tohtori Schmidtin, kirje Rankelle, 15.4.1940.
118. Mp., armeijan ylin lääkintäupseeri, 17.4.1940, ”Asia: piristeet”, mukaan lukien liitteet 1 ja 2.
119. Mp.
120. BArch-Freiburg RH 12–23/1884, ”Auslieferung von Pervitin und Isophen vom Hauptsanitätspark an Heer und Luftwaffe”.
121. BArch-Freiburg RH 21–1/19, Ia/op Nr.. 214/40, päivätty 21.3.1940, 2.
122. Wahl, Karl, ... es ist das deutsche Herz, Augsburg 1954, 246. Ks. myös Leeb, Wilhelm Ritter von, Tagebuchaufzeichnung und Lagebeurteilungen aus zwei Weltkriegen. Aus dem Nachlaß, toim. ja tiivistelmän kirjoittajan elämästä laatinut Georg Meyer, Stuttgart 1976, ”Beiträge zur Militär- und Kriegsgeschichte”, Bd. 16, 184.
123. Guderianin mukaan hänen ”usein käyttämänsä sanonta”. Ks. myös Guderian, Heinz, Erinnerungen eines Soldaten, Stuttgart 1960, 95.
124. Haastattelu ZEIT-Magazin, julkaistu 7.5.2015, 50.
125. Lainaus Frieser, emt., 114, mukaillen.
126. Mts., 136.
127. Divisioonan vahvuus oli vajaat 400 upseeria, 2 000 aliupseeria ja n. 9 300 sotilasta.
128. BArch-Freiburg RH 12–23/1882, ks. esim. ”Vorlage eines Erfahrungsberichtes über Anregungsmittel”, 23.2.1940, 2: ”... jaettiin seuraavana yönä kuljettajille ja apumiehille kullekin 2 tablettia ohjeistaen heitä säilyttämään niitä kenttälakin käänteessä ja ottamaan ne tarvittaessa, mutta viimeistään kello yhdeltä yöllä.”
129. Ks. myös Frieser, emt., 195–.
130. Fischer, Wolfgang, Ohne die Gnade der späten Geburt, München 1990, 62–.
131. BArch-Freiburg N 802/62, Guderianin jäämistö, ” Aus dem 3. Bericht über die Fahrten des Kommandierenden Generals während des Einsatzes in Frankreich”, Bl. 008.
132. Mp., lehti 010.
133. Bloch, Marc, Die seltsame Niederlage: Frankreich 1940, Frankfurt/M. 1995, 93–.
134. Lainaus Frieser, emt., 219, mukaillen.
135. Suusanallinen tieto.
136. Frieser, emt., 419.
137. Tämä ei koske ainoastaan toista maailmansotaa, vaan nykyisinkin konventionaalisin asein käytyjä sotia, joissa panssarivaunuilla on tärkein rooli.
138. Niin sanottu reppu-periaate. Nämä hyökkäyksen ensi päivät osoittavat, kuinka ratkaisevasti sotilaallinen operaatio riippuu logistisesta, siis alimman tason huollosta. Ks. tässä yhteydessä myös Kielmansegg, Johann Adolf Graf von, Panzer zwischen Warschau und Atlantik, Berlin 1941, 161.
139. Lainaus Frieser, emt., 162, mukaillen.
140. BArch-Freiburg N 802/62, Guderianin jäämistö, emp., Bl. 007 und Bl. 011/012.
141. Churchill, Winston, Zweiter Weltkrieg, Bd. II, 1. Buch, Stuttgart 1948/49, 61.
142. BArch-Koblenz N 1348, Morellin kirje vaimolleen, 3.6.1940.
143. Frieser, emt., 336.
144. Lainaus Frieser, emt., 326, mukaillen. Samoin seuraava sitaatti.
145. Churchill, emt., 65.
146. Ironside, Edmund, Diaries 1937–1940, New York 1962, 317. Lainaus Frieser, emt., 325, mukaillen.
147. Halder, Franz, Kriegstagebuch. Tägliche Aufzeichnungen des Chefs des Generalstabes des Heeres 1939–1942, Bd. 1, 1964, 302, lainaus Frieser, emt., 322, mukaillen.
148. BArch-Koblenz N 1348, Morellin kirje vaimolleen, 26.5.1940.
149. Mp., Morellin kirje vaimolleen, 28.5.1940.
150. Ironside, emt., 333.
151. Hansen, Hans-Josef, Felsennest, das vergessene Hauptquartier in der Eifel, Aachen 2008, 81.
152. Die Deutsche Wochenschau, Nr. 22, 22.5.1940.
153. Gestapo keräsi ahkerasti todisteita Göringin huumeriippuvuudesta. Ks. esim. Speer, emt., 278.
154. Berliner Lokal-Anzeiger, Zentralorgan für die Reichshauptstadt, Tagesausgabe Groß-Berlin, 1.6.1940, 1.
155. Lainaus Hesse, Reinhard, Geschichtswissenschaft in praktischer Absicht, Stuttgart 1979, 144, mukaillen.
156. Lainaus Bradley, Dermot, Walther Wenck, General der Panzertruppe, Osnabrück 1982, 146, mukaillen.
157. BArch-Freiburg RH 12–23/1931, ”Bericht über die Kommandierung zur Gruppe Kleist”, 12. 7. 1940.
158. Mp.
159. BArch-Koblenz N 1348, Morellin kirje vaimolleen, 3.6.1940.
160. Armeijan lääkintäjoukkojen ylimmän johdon julkaisematon sotapäiväkirja, käyttöön luovuttanut tohtori Volker Hartmann, Sanitätsakademie der Bundeswehr (puolustusvoimien lääkintäkorkeakoulu).
161. BArch-Freiburg ZA 3/163, sotapäiväkirja Waldau, ilmavoimien ylimpään johtoon kuulunut kenraali: maaliskuu 1939–10. 4. 1942, merkintä päivältä 25.5.1940. Vrt. myös: BArch-Freiburg ZA 3/163, Schmid, ”Feldzug gegen Frankreich 1940”, kuten myös BArch-Freiburg ZA 3/58, USAF History Project, 16, Ob. d. L./Führungsstab Ic, Nr. 10641/40 geh., Überblick über den Einsatz der Luftwaffe bei den Operationen in den Niederlanden, in Belgien und Nordfrankreich, 3.6.1940.
162. Guderian, Heinz, Erinnerungen eines Soldaten, Stuttgart 1986, 118.
163. Berliner Lokal-Anzeiger, Zentralorgan für die Reichshauptstadt, Tagesausgabe Groß-Berlin, 20. 6. 1940, 2, ”Sturmfahrt bis zur Grenze der Schweiz”.
164. BArch-Freiburg RH 12–23/1931, ”Bericht über die Kommandierung zur Gruppe Kleist”, 12. 7. 1940, samoin neljä seuraavaa sitaattia.
165. BArch-Freiburg RH 12–23/1882, lääkintäeversti tohtori Seyffardtin kirje, ”Betr. Pervitinmißbrauch”, lääkintämajuri tohtori Althoffille, 16.5.1941, kenttäpostinro. 28806.
166. BArch-Freiburg RH 12–23/1882, Ranken muistiinpano, 25.4.1941.
167. BArch-Freiburg RH 12–23/1882, Ranke lääkintäkapteeni tohtori Scholzille, 27.5.1941.
168. IfZArch, MA 617, Rolle 2, ks. firma Hamman kirje Morellille, 27.5.1941: Valmiste SRK:n luonnollisiksi vitamiinilähteiksi ilmoitetaan ruusunmarjajauhe, ruisalkiot, aneurin ja nikotiinihappo, makuaineiksi ”täysmaitojauhe, kaakao ja hieman kaakaovoita”.
169. Mp., firma Hamman kirje apteekkari Jostille, 29.10.1942.
170. BArch-Koblenz N 1348, Morellin kirje vaimolleen, 16.5.1940.
171. BArch-Freiburg R43, firma Hamman kirje SS:n rintamajoukkojen päämajalle/lääkintäosastolle, 26.8.1941.
172. SS käytti Morellin Vitamultinia myös sodassa Neuvostoliittoa vastaan, ks. Himmlerin vahvistus päivältä 12.1.1942 (IfZArch, MA 617, Rolle 2): ”Führer on määrännyt, että itärintamalla operoiville SS:n rintamajoukoille on heti toimitettava sopivia vitamiinivalmisteita. Näiden vitamiinivalmisteiden tuotanto on annettu Hampurissa toimivan HAMMA GmbH:n hoidettavaksi. Pyydämme tukemaan kyseistä yritystä kaikin tavoin tarvittavien raaka-aineiden ja apuvälineiden hankinnassa, jotta Führerin käsky voidaan panna täytäntöön määräajassa. SS-valtakunnanjohtaja”.
173. BArch-Koblenz N 1348, Morellin kirje vaimolleen, 16.5.1940.
174. Morellin kirje Göringille Hippken takia, Records of Private Individuals (Captured German Records), Dr. Theo Morell, National Archives Microfilm Publication T253, Roll 35. National Archives, College Park, MD.
175. BArch-Freiburg ZA 3/801, Suchenwirth, Richard, ”Hermann Göring”, painamaton tutkielma, s. 42–.
176. Aldgate, Anthony and Jeffrey Richards, Britain can take it: The British Cinema in the Second World War, Second Edition, London 2007, 120.
177. Luttitz, Horst, Freiherr von, lainaus Gorch Piekenin ja Sönke el Bitarin dokumenttielokuvasta ”Schlaflos im Krieg” , Arte-TV, 2010, mukaillen.
178. Steinhoff, Johannes, Die Straße von Messina, Berlin 1995, 177–, samoin kaksi seuraavaa sitaattia. Steinhoff, joka puntaroi siinä kirjallis-kriittisesti taistelujaan maailmansodassa, vastasi 1950-luvulla suurelta osin Saksan uusien ilmavoimien muodostamisesta. Myöhemmin hänestä tuli NATOn sotilaskomitean puheenjohtaja, ennen kuin hän siirtyi 1970-luvulla varusteluteollisuuden palvelukseen. Kuvaus metamfetamiinin käytöstä on peräisin vuodelta 1943 ja vaikuttaa siltä kuin Steinhoff, joka osallistui myös ”Englannin ilmasotaan” vuonna 1940, kuvailisi tässä ensimmäistä ja viimeistä piristeiden käyttöään.
179. Osterkamp, Theo, Durch Höhen und Tiefen jagt ein Herz, Heidelberg 1952, 245. Ks. myös Speer, emt., 272.
180. Falck, Wolfgang, Falkenjahre. Erinnerungen 1903–2003, Moosburg 2003, 230.
181. Overy, Richard, J., ”German Aircraft Production 1939–1942”, Study in the German War Economy, Diss. Queens College, Cambridge 1977, 97.
182. BArch-Freiburg ZA 3/842, Göring everstiluutnantti Klosinskille, taistelulentue 4:n kommodorille, syksyllä 1944. Lainaus Klosinskin haastattelun pöytäkirjasta, Suchenwirth, 1.2.1957, ks. online-julkaisu http://hss.ulb.uni-bonn.de/2005/0581/0581.pdf.
183. Ei epätavallinen aine väsymyksen voittamiseksi ensimmäisessä maailmansodassa. Myös Ranke käsittelee sitä esitelmässään piristeistä, helmik. 40, ei pidetty (BArch-Freiburg, RH 12–23/1882), mutta hylkää sen omana aikanaan: ”Piristeet ovat tehokkaita lääkkeitä. Kokaiini – – on suljettava pois sotilaallisesta käytöstä sen aiheuttaman riippuvuuden ja siitä johtuvien vaikeiden elimistöä ja luonnetta koskevien vaurioiden takia.”
184. BArch-Freiburg ZA 3/326, pikakirjoitettu raportti neuvonpidosta valtakunnanmarsalkan luona 7.10.1943, ”Asia.: Kotimaanpuolustusohjelma”.
185. Linge, Heinz, Bis zum Untergang, München 1980, 219.
186. Kuvaus mukaillen esseetä ”Udets Ernst, Spaßpilot, Kriegsverbrecher und komischer Zeichner”, teoksessa Meurer, Christian, Wunderwaffe Witzkanone – Heldentum von Heß bis Hendrix, Essay 09, Münster 2005, 73–.
187. Deutsches Nachrichtenbüro Berlin, 18.11.1941. Lainaus teoksesta Udet, Ernst, Mein Fliegerleben, Berlin 1942.
188. Ks. myös Suchenwirth, Richard, ”Ernst Udet – Generalluftzeugmeister der deutschen Luftwaffe”, painamaton tutkielma, BArch-Freiburg ZA 3/805.
189. Metamfetamiini on toisaalta huomattavasti vahvempaa kuin amfetamiini ja toisaalta epäasianmukaisessa käytössä (liian suuret annokset, liian usein käytetty) todistetusti neurotoksista. Se vähentää serotoniinin ja dopamiinin tuottoa ja eritystä keskushermostossa ja voi järkyttää elimistön neurokemiaa pysyvästi.
190. BArch-Freiburg RH 12–23/1884, Contin kirje, 20.12.1940.
191. BArch-Freiburg RH 12–23/1884, Handloserin kirje päiviltä 20. ja 29.1.1941.
192. Speer, Ernst, emt., 18.
193. Holzer, emt., 242–.
194. Holzer, emt., 245–.
195. BArch-Berlin NS 20–139–6/kiertokirje Vg. 9/41, NSDAP, Hauptamt für Volksgesundheit, 3.2.1941, Conti. Lainaus Holzer, emt., 244, mukaillen.
196. RGBl.I, 12.6.1941, 328: ”6. Verordnung über Unterstellung weiterer Stoffe unter die Bestimmungen des Opiumgesetzes”.
197. Kokeneet lääkintäupseerit kuten armeijan ylin lääkintäupseeri Anton Waldmann olivat varoittaneet jo varhain: ”Kansa on hermostunut, ärtynyt. Kuormituskyky on suurempi – sen suunnattomasti kasvanut suoritusteho – mutta tässä piilee myös vaara täydellisestä, yhtäkkisestä epäonnistumisesta, jos nyt ei rauhoituta ja saada lepoa, unta, virkistystä ja menestyksiä.” Waldmann, päiväkirjamerkintä 1.11.1940.
198. Valtakunnan kemianviraston vahvistus päivältä 7.5.1941 firma Temmlerille: ”Gemäß dem Erlass des Vorsitzenden des Reichsverteidigungsrates, Ministerpräsident Reichsmarschall Göring, über die Dringlichkeit der Fertigungsprogramme der Wehrmacht”, Landesarchiv Berlin, A Rep. 250–02–09 Temmler.
199. IfZArch, MA 617, Rolle 2, erään Theo Morellin puheen käsikirjoitus, s. 4. Oman aikansa lapsena hän yhdistää tässä kaksi sitaattia, joiden lähtökohtana on klassinen holhoava roolijako lääkärin ja potilaan välillä: ”Luottamussuhde ...” on peräisin länsi-preussilaisen lääkärin ja lääketieteellisen kirjailijan Erwin Liekin (1878–1935) kirjasta Der Arzt und seine Sendung (1925), viimeinen tässä esitetty lause Bismarckin henkilääkäriltä Emil Schweningeriltä.
200. Fest, emt., 737.
201. Mts., 992.
202. Der Spiegel, 42/1973, 201.
203. Gisevius, Hans Bernd, Adolf Hitler. Versuch einer Deutung, München 1963, 523.
204. Kershaw, Ian, Hitler 1889–1945 – Das Standardwerk, München 2008, 850. (Hitler, lyh. laitos, Otava 2010, suom. Ilkka Rekiaro.) Myös muualla (s. 947) Kershaw on omituisen epäröivä: ”Morell ja hänen parannustaitonsa eivät olleet tärkeitä eivätkä epätärkeitä tekijöitä, joilla voisi selittää Saksan kurjan tilan syksyllä 1944.”
205. Ks. Neumann, Hans-Joachim ja Henrik Eberle, War Hitler krank? – Ein abschließender Befund, Köln 2009, 97 ja 100.
206. BArch-Koblenz N1348, Morellin muistiinpano, 8.11.1944.
207. ”Gutachten über Professor Morell”, Camp Sibert, 15.1.1946, Entry ZZ-5. IRR-Personal Name Files, RG NO. 319, Stack Area 230, Row 86, Box 11, National Archives at College Park, MD.
208. Mp.
209. Special Report nro. 53 nimittää asiantuntijoina prof. tri. Felix Haffnerin, Tübingenin yliopiston farmakologisen laitoksen johtajan, prof. tri. Konrad Ernstin, myös Tübingenin yliopistosta sekä tri. Theodor Benzingerin: “23. huhtikuuta 1947 nämä kolme tiedemiestä allekirjoittivat lausunnon, jossa todettiin jotain siihen suuntaan, että arkistoista ei löydy todisteita, joiden mukaan Hitler olisi saanut useamman kerran narkoottisia aineita.” Lisäksi otettiin yhteyttä prof. tri. Heubneriin Berliinin yliopiston farmakologiselta laitokselta, kuten myös prof. tri. Linziin, valtakunnan lääkintöhallituksen oopiumiviraston johtajaan. Molemmat torjuivat oletuksen, että Hitler olisi saattanut saada huumaavia aineita suuremmassa mittakaavassa. Mutta muitakin ääniä oli: Berliinin rikospoliisin huumausainejaoston komisario Jungnickel, jolta myös tiedusteltiin asiaa, sekä herra Jost, Engel-apteekin omistaja Berlin-Mittessä, ja professori tohtori Müller-Hess, Berliinin yliopiston oikeuslääketieteen ja rikostutkimusopin laitoksen johtaja, ilmoittavat olleen hyvinkin mahdollista, että Hitler olisi saanut henkilääkäriltään opiaatteja – ilman että he olisivat voineet tai halunneet antaa tarkempia tietoja määristä tai vaikutuksista. IRR impersonal Files, RG NO. 319, Stack Area 770, Entry 134A, Box 7: ”Hitler, Poisoning Rumors”, XE 198119, National Archives at College Park, MD.
210. ”...tuottaakseen lisää aineistoa lukuisien Hitler-myyttien murskaamiseksi”, mp.
211. BArch-Koblenz N1118, Goebbelsin jäämistö, kirje Hitlerille, joulu 1943.
212. Schramm, Percy Ernst, ”Adolf Hitler – Anatomie eines Diktators” (5. ja viimeinen jatko-osa), Der Spiegel 10/1964.
213. Lainaus Schenck, Ernst Günther, Dr. Morell. Hitlers Leibarzt und seine Medikamente, Schnellbach 1998, 110, mukaillen.
214. BArch-Koblenz N 1348, Morellin lääkärikalenterin lehti, 18.8.1941.
215. BArch-Koblenz N1348, Morellin muistiinpano, 9.8.1943.
216. BArch-Freiburg RH 12–23/1884. Ks. myös Holzer, emt., 247.
217. BArch-Koblenz N1348, Morellin muistiinpano, 8.8.1941.
218. BArch-Koblenz N1348, Morellin muistiinpano, 8.8.1941. Glyconormin kokoonpanosta katso Morellin jäämistö, tässä yhteydessä hänen kirjeensä päivältä 2.12.1944.
219. BArch-Koblenz N1348, Morellin muistiinpano, 8.8.1941.
220. BArch-Koblenz N1348, Morellin muistiinpano, 11.8.1941.
221. Keller, Philipp, Die Behandlung der Haut- und Geschlechtskrankheiten in der Sprechstunde, Heidelberg 1952.
222. BArch-Koblenz N1348, Morellin muistiinpano, 27.8.1941.
223. Yleiskatsaus selityksineen yksittäisistä lääkkeistä, joita Hitler käytti, löytyy täältä: www.jkris.dk/jkris/Histomed/hitlermed/hitlermed.htm.
224. Lainaus Katz, Ottmar, Prof. Dr. med. Theo Morell – Hitlers Leibarzt, Bayreuth 1982, 219, mukaillen.
225. Schramm, Percy E. (Hg.), Kriegstagebuch des Oberkommandos der Wehrmacht 1940–1941, Teilband II, 1982, 673.
226. Mt., merkintä päivältä 21.10.1941, 716.
227. BArch-Freiburg RH 12–23/1882, Dr. Guther, Otto, ”Erfahrungen mit Pervitin”, 27.1.1942.
228. Tämä päti myös merivoimiin, ks. raskaan risteilijän, Prinz Eugenin, lähtö Brestin satamasta. Sotalaiva oli siellä jatkuvasti brittien pommitusten kohteena. Estääkseen sen upottamisen ja siitä seuraavan maineen menetyksen Hitler määräsi, että se oli siirrettävä kotisatamaan toisten uhanlaisten taistelulaivojen, Gneisenaun ja Scharnhorstin, kanssa. Ongelma oli siinä, että niiden oli ajettava Englannin kanaalin läpi päästääkseen lähes kahden päivämatkan päähän Saksan Pohjanmeren puoleiselle alueelle. Menneinä vuosisatoina yhdenkään vihollislaivaston ei ollut onnistunut ohittaa vaurioitta yli kolmensadan mailin pituista Englannin rannikkoa. Merivoimien komentaja esitti siksi useamman kerran vastalauseensa, koska aie oli mahdoton toteuttaa. Mutta kun Brestin satamaa verhosi yöllä 11. helmikuuta 1942 sankka sumu ja brittiläisen sukellusveneen miehistö, joka vartioi saksalaisten tukikohtaa, oli asettunut levolle, koska ei uskonut laivaston lähtevän enää siihen kellonaikaan satamasta, saksalaislaivojen ankkurit nostettiin. Seurasi kahden vuorokauden matka taisteluvalmiudessa, jolloin kukaan ei saanut nukkua. Kaikki pysyivät asemissaan: tykkitorneissa, konetiloissa, komentosillalla. ”Ottaen huomioon sen tosiasian, että – – miehistön jokaisen jäsenen keskittymis- ja suorituskyvyn herpaantuminen olisi voinut vaikuttaa negatiivisesti hankkeen menestykseen, määrättiin, että kaikille tuli jakaa Schokakolaa (1 pakkaus henkeä kohti) ja Pervitin-tabletteja” lukee Prinz Eugenin laivalääkärin raportissa helmikuun 12. päivältä: ”Miehistölle jaettiin taisteluryhmittäin kolme tablettia.” Puolenpäivän aikaan saattue ohitti Doverin. Englantilaiset olivat sillä välin huomanneet, mitä aivan heidän silmiensä edessä tapahtui. Rannikkotykistö ampui täysillä, yli 240 brittiläistä pommikonetta nousi ilmaan, mutta 280 saksalaista hävittäjää piti ne kurissa. Laivoissa olivat kaikki mukana taistelussa tykkien äärellä, ilmatorjunnassa. Amfetamiinitaistelu merellä: ”Pervitinin vahva keskushermostoa kiihdyttävä vaikutus johti siihen, että vähitellen tuntuva unentarve ja väsymyksen tunne kaikkosivat”, selvitti laivaston lääkintämajuri Witte. Helmikuun 13. päivän iltana laivat saapuivat Wilhelmshaveniin. Kanaalin läpiajoa pidettiin Englannissa yhtenä Ison-Britannian historian pahimmista nöyryytyksistä merellä. Saksalaisille onnistunut operaatio toi ennen kaikkea yhden asian: Sotilaslääkärin raportin yhteenvedossa ”pidetään taisteluissa operoivien laivojen varustamista Pervitinillä välttämättömänä. Miehistövahvuuden ollessa 1 500 tarvitaan noin 10 000 tablettia.” (BArch-Freiburg RM 92–5221/Bl. 58–60, risteilijä Prinz Eugenin sotapäiväkirja 1.1.1942 – 31.1.1943, nidos 2, ”Geheime Kommandosache – Ärztlicher Erfahrungsbericht über den Durchbruch des Kreuzers ’Prinz Eugen’ durch den Kanal in die Deutsche Bucht am 11.2.1942 bis 13.2.1942”.)
229. Nyrkkisääntö kuuluu: Metamfetamiinitoleranssi kehittyy jo kolmesta kymmenen milligramman annoksesta lähtien (kulloinkin 3–4 Pervitin-pilleriä) vain kahtena kolmena peräkkäisenä päivänä. Siitä huolimatta jokaisella ihmisellä on oma sietokyvyn kynnyksensä. Moni tarvitsee jo toisesta käyttökerrasta lähtien enemmän ainetta saavuttaakseen saman vaikutuksen kuin alussa; toiset voivat käyttää päiväkausia samaa annosta, ilman että aineen teho laskee. Yleensä pätee: Metamfetamiini peittää alleen suorituskyvyn luonnolliset rajat – elimistön varoitusmerkit – keinotekoisella kiihotuksella, jonka se laukaisee aivojen hermosoluissa. Psyykkisen tai fyysisen kestokyvyn rajoja ei enää havaita, vaan niitä venytetään silloinkin, kun lepo olisi kipeästi tarpeen.
230. BArch-Freiburg Rh 12–23/1384, Heeresverordnungsblatt 1942, Teil B, Nr. 424, 276, ”Bekämpfung des Missbrauchs von Betäubungsmitteln”. Ks. myös Holzer, emt., 289–.
231. Halder, Franz, Kriegstagebuch. Tägliche Aufzeichnungen des Chefs des Generalstabes des Heeres 1939–1942, Band 3, Stuttgart 1964, 311.
232. Gisevius, emt., 471. lainaus Fest, emt., 883, mukaillen.
233. BArch-Koblenz N1348, Morellin kirje sydänlääkäri, professori Weberille, 2.12.1944: ”Kävelyllä käynnistä oli tullut melko vieras käsite, koska päivittäisestä neljännestunnin kestävästä oleskelusta raittiissa ilmassa tuli normi moneksi kuukaudeksi.”
234. Lainaus Schenck, Ernst Günther, Patient Hitler, Augsburg 2000, 389, mukaillen.
235. IfZArch, MA 617, Rolle 3. Mutaflorin keksijän Nißlen kirjeestä Morellille, 1.3.1943.
236. Speer, emt., 592.
237. IfZArch, MA 617, Rolle 1, Führerin Werwolf-päämajaa koskevat turvallisuustoimenpiteet, 20.2.1943.
238. Speer, emt., 256–.
239. Lainaus Fest, emt., 903, mukaillen.
240. Speer, emt., 361 ja 368.
241. Schramm, emt., muistiinpano 21.12.1942.
242. BArch-Koblenz N1348, Morellin muistiinpano 18.8.1942.
243. Haffner, emt., 110.
244. Fest, emt., 922.
245. Speer, emt., 345, 353 sekä 475.
246. Engel-apteekin kirje Theo Morellille 29.8.1942, National Archives Microfilm Publication T253/45.
247. BArch-Koblenz N1348, Morellin muistiinpano, 9.12.1942.
248. Mp., Morellin muistiinpano 17.12.1942.
249. Lainaus Pieper, emt., 174, mukaillen.
250. IfZArch, MA 617, Rolle 1.
251. Keskustelumuistiinpano Morell, National Archives Microfilm Publication T253/45, samoin kaksi seuraavaa sitaattia.
252. BArch R42/5281–5182, kirje päivältä 20.8.1942, sekä BA R38/0156–0157, kirje päivältä 25.1.1943.
253. IfZArch, MA 617, Rolle 1, luettelo päivältä 14.2.1943. Hän suunnitteli myös valmistavansa ”vesiliukoisen selkäydinlääkkeen (tiivisteen hermokudoksesta)”, ks. mp., keskustelu 22.9.1943 tohtori Mullin kanssa.
254. Morellin kirjeestä vaimolleen 22.10.1942, National Archives Microfilm Publication T253/45.
255. Valtakunnankomissaari Kochin ilmoitus, 29.8.1942, National Archives Microfilm Publication T253/35.
256. IfZArch, MA 617, Rolle 2, Morellin kirje Kochille, 22.9.1942.
257. Ks. myös kirje tohtori Möckelille, 1.4.1944: ”Sinun hedelmällinen tieteellinen työsi kiinnostaa minua, myös sinun mielenkiintosi huumeisiin.” Edelleen tässä yhteydessä Morellin kirjeet Kochille päiviltä 14. ja 17.12.1943, National Archives Microfilm Publication T253/35.
258. Ks. Schlögel, Karl, Die Zeit, 30.10.2014, 19.
259. Lainaus Schenck: Dr. Morell, emt., 267, mukaillen.
260. Morellin kirje Kochille, 16.10.1942, National Archives Microfilm Publication T253/35.
261. Kochin kirje, 31.10.1943. Tämä koski Vinnitsan, Kiovan, Proskurovin, Berditsevin, Zitomirin, Dubnon, Darnitsan, Kozjatynin, Kirovogradin, Bila Tserkvan, Nikolajevin, Melitopolin, Saporosjen, Dnepropetrovskin, Pultavan, Krementukin, Umanin ja Korostenin teurastamoita. National Archives Microfilm Publication T253/42.
262. Lainaus Schenck, Dr. Morell, emt., 253, mukaillen.
263. Vandenberg, Philipp, Die heimlichen Herrscher: Die Mächtigen und ihre Ärzte, Bergisch-Gladbach 2000, 256.
264. Morellin kirje ylitarkastaja Schuhmacherille Lembergissä, 12.12.1943, National Archives Microfilm Publication T253/35.
265. Määräys puolustusvoimien adjutantin toimistosta Führerin luona: ”Sitä, joka käyttää polttoainetta varomattomasti tai tahallisesti muuhun kuin sodan kannalta merkittävään tarkoitukseen, kohdellaan sodankäynnin sabotoijana.” National Archives Microfilm Publication T253/36.
266. IfZArch, MA 617, Rolle 3, muistiinpano keskustelusta tohtori Mullin kanssa, 9.10.1943 kello 22.35.
267. Mp., firma Hamman kirje Morellille 5.2.1945, samoin seuraava lainaus.
268. Ks. esim. Morellin kirje valtakunnanministeri Ohnesorgelle, 11.2.1944: ”... rohkenin tehdä ehdotuksen, että Führer pyytäisi Teidät joskus esitelmöimään.” National Archives Microfilm Publication T253/41.
269. IfZArch, MA 617, Rolle 3, Mullin kirje Morellille, 10.8.1943.
270. Morellin kirje Kochille, 28.10. 42, National Archives Microfilm Publication T253/35.
271. Morellin kirjeluonnos ”Asia: Uusien tehdasvalmisteisten lääkkeiden tuotanto”, 30.3.1944. National Archives Microfilm Publication T253/38. Siinä lukee lisäksi: ”Niinpä olin – – kehittänyt ukrainalaisista naudan maksoista erityisiä vaikuttavia aineita lisäämällä injisoitavan maksauutteen, joka siedetään ensimmäisenä maksavalmisteena ilman kipuja ja joka on osoittanut aivan tavattoman hyvän tehonsa omissa kokeiluissa ja yli vuoden kestäneissä testeissä, joita tekivät tuntemani tai kanssani ystävystyneet kliinikot. – – Minun on pakko tuottaa niitä itse, koska vastaavanlaatuisia erikoislääkkeitä ei ole enää kaupan enkä minä pysty enää hoitamaan potilaitani – joiden terveenä pysymisen merkitykseen lienee tarpeetonta viitata – asianmukaisella tavalla, jos en itse valmista ja ota käyttöön omia lääkkeitäni. – – Byrokraattisten hankaluuksien yli on päästävä muilla tavoin kansanterveyden ja erityisesti potilaideni edun nimissä.”
272. Goebbelsin päiväkirjamerkintä, 20.3.1942. Lainaus Gathmann, Peter und Martina Paul, Narziss Goebbels – Eine Biografie, Wien 2009, 95, mukaillen.
273. Weberin kirje Morellille, 16.6.1943, National Archives Microfilm Publication T253/34. Siinä kerrotaan mm. myös, että Goebbels kärsi Morellin maksavalmisteen injisoinnin jälkeen kolme päivää pahasta päänsärystä.
274. BArch-Koblenz N1348, ”Führerbefehl zur Untersuchung einer Slibovicz-Probe auf Methylalkohol und andere schädliche Stoffe”, 11.1.1944. Kenttälaboratorion vastaus vielä samana päivänä: ”Haju ja maku: Sliboviczin. – – Tämän tutkimuksen perusteella ei aihetta epäillä sen nauttimisesta johtuvan terveyshaittoja.”
275. Lainaus Schenck, Ernst Günther, Patient Hitler – eine medizinische Biographie, Augsburg 2000, 389–, mukaillen.
276. BArch-Koblenz N1348, Morellin muistiinpano, 18.7.1943.
277. BArch-Koblenz N1348, Morellin muistiinpano, 6.12.1943.
278. Lainaus Yang, Rong, Ich kann einfach das Leben nicht mehr ertragen – Studien zu den Tagebüchern von Klaus Mann (1931–1949), Marburg 1996, 107, mukaillen.
279. Lainaus Pieper, emt., 57, mukaillen.
280. BArch-Koblenz N1348, Morellin muistiinpano, 18.7.1943, samoin seuraavat kaksi sitaattia.
281. Mp., ”Special Entry of July 18, 1943”.
282. Opioidia oksikodoni, Eukodalin vaikuttavaa ainetta, myydään Yhdysvalloissa nimillä ”Oxygesic” ja ”Oxycontin” ja vuonna 2010 se oli 3,5 miljardin liikevaihdolla viidenneksi eniten myyty lääke. Saksassa oksikodoni tunnetaan mm. nimellä ”Oxygesic” ja se on eniten myyty suun kautta nautittava opioidi. Tällä hetkellä Saksan markkinoilla on 147 laillista oksikodonipitoista tehdasvalmisteista lääkettä, useimmat niistä niin sanottuina depottabletteina (lääkeaine vapautuu hitaasti) mm. kroonisten kipujen hoitoon. Valmiste nimeltä Eukodal, jota Hitler sai ensimmäisen kerran kesällä 1943, ei ole enää ollut Saksassa saatavilla sitten vuoden 1990.
283. Burroughs, William, Naked Lunch, 1959. (Alaston lounas, suom Risto Lehmusoksa, Gummerus 1971.) Lainaus lehdestä die tageszeitung, 5.2.2014, 15, mukaillen.
284. Speer, emt., 119.
285. Lainaus Katz, emt., 280, mukaillen.
286. Morellin kirje Sievertille, 26.8.1943, National Archives Microfilm Publication T253/45.
287. Apteekkari Jostin kirje Morellille, 30.4.1942: ”Koska tarvitsen reseptejä kokaiinin myynnin todisteeksi ja merkittäviksi huumausainekirjoihin, pyydän kohteliaasti lähettämään tänne mahdollisimman pian 5 reseptiä, jotka noudattavat huumausainelain määräyksiä.” National Archives Microfilm Publication T253/45. ks. myös kirje päivältä 10.10.43, T253/39.
288. Näinä päivinä postikorteissa oli propagandistinen painoteksti: ”Führer tuntee vain taistelun, työn ja huolen. Haluamme kantaa siitä sen osan, jonka pystymme kantamaan.”
289. Canetti, Elias Masse und Macht, 1994, 330, mukaillen. (Joukko ja valta, suom. Markus Lång, Loki-kirjat, 1998.)
290. Goebbels, Joseph, Die Tagebücher, Teil II, Diktate 1941–1945, Bd. 9, Juli bis September 1943, München 1987, 456–. (Lopun alku , lyhentäen suom. Sirkka Oehlandt, Kirjayhtymä 1978.)
291. Kochin kirje Morellille, 31.5.1943, National Archives Microfilm Publication T253/37.
292. BArch-Koblenz N1348, Morellin muistiinpano, 7.10.1943.
293. Mp., Morellin muistiinpano 21.11.1943.
294. Mp., Morellin muistiinpano, 27.1.1944.
295. Valtiosihteeri Köglmaierin kirje Morellille, 10.12.1943, National Archives Microfilm Publication T253/35.
296. Speer, emt., 339.
297. Ks. esim. rouva von Kriesin kirje puolustusvoimien adjutantin toimistolta Morellille, 17.2.1943: ”Olemme täällä jo vähän huonossa jamassa ja olisimme siksi kiitollisia lääkkeestä, joka auttaisi asiassa. Heil Hitler!” (IfZArch, MA 617, Rolle 2).
298. Morellin kirje, 1.12.1944, National Archives Microfilm Publication T253/37.
299. Hyvä esimerkki tässä yhteydessä myös erään Morellin vanhan potilaan kirje, 14.4.1944: ”Puhumme hyvin usein Sinusta ja teistä ja nämä muistot saavat mielemme aina oikein iloisiksi.” National Archives Microfilm Publication T253/38.
300. BArch-Freiburg RH 12–23/1321, Durchschlag, Ph IV Berlin, 20.12.1943 ”an den ”Herrn des Stabes”. Ks. myös Holzer, emt., 254–.
301. BArch-Freiburg RH 12–23/1321, Bl. 125 a, allek. Schmidt-Brücken ja Wortmann, apteekkimajuri.
302. ”Tiedustelupalvelun toimistolle ZF Vi C on heti luovutettava 1 kg Cocain.hydrochl. valmistajan alkuperäispakkauksissa.” Ks. BArch-Freiburg RH 12–23/1322, Bl. 123, Wortmann päälääkintävarikolle os. 1, 22.5.1944, salainen.
303. Herta Schneiderin suullinen lausunto, lainaus Toland, emt., 920, mukaillen.
304. BArch-Koblenz N1348, Morellin muistiinpano, 9.1.1944.
305. Mp., Morellin muistiinpano, 9.1.1944.
306. Mp., Morellin muistiinpano, 29.1.1944.
307. Morellin kirje vaimolleen, 16.5.1940.
308. Englantilainen sotatuomioistuin tuomitsi Erich von Mansteinin vuonna 1949 sotarikoksista. Päästyään vapaaksi vuonna 1953 hän oli ainoa entisten puolustusvoimien sotamarsalkka, joka neuvoi vuoteen 1960 asti epävirallisesti uusia puolustusvoimia. 1955 hän julkaisi kaunisteltuna pidettävän muistelmateoksensa Verlorene Siege (Menetetyt voitot , suom. Matti Kettunen, Suomen klassikkokustannus Oy, 2001), jossa hän yritti puolustaa toimiaan itärintamalla ja sälyttää mahdollisimman paljon vastuuta Hitlerin niskaan.
309. Ks. ”Marshal von Kleist, Who Broke Maginot Line in 1940, Seized”: The Evening Star Washington, D.C., 4.5.1945, S. 1.
310. Hasselbachin raportti, 29.5.1946, 3, IRR-Personal Name Files, a. a. O., Box 8, National Archives at College Park, MD.
311. BArch-Koblenz N1348, Morellin muistiinpano, 14.3.1944.
312. Mukaillen ”Life History of Professor Dr. med. Theo Morell”, 6, IRR-Personal Name Files, a. a. O., Box 8, National Archives at College Park, MD.
313. Tri. Stephan Baron v. Thyssen-Bornemiszan kirje, 5.11.1943, National Archives Microfilm Publication T253/45.
314. Mitä hän kaikille näille potilaille määräsi, on vain osittain selvillä (esim. Mussolinin hoidoista on muistiinpanoja), osa muistiinpanoista lienee hävinnyt sodan loppuvaiheen kaaoksessa.
315. IfZArch, MA 617, Rolle 2, Morellin kirje Luise Funkille, valtakunnan talousministerin vaimolle, 12.5.1944. Apulaisen läsnäololla saattoi olla toinenkin syy. Weber saneli myöhemmin pöytäkirjaan, että Morell oli tosiasiassa aikonut saattaa hänet Hitlerin suosioon voidakseen itse sopivalla hetkellä näyttäytyä tarpeettomana ja vetäytyä syrjään Hitlerin lähipiiristä. Weber olisi tällöin astunut hänen tilalleen. Morellin exit-strategia jäi pelkäksi aikeeksi. Irtisanomiseensa saakka hän ei yrittänyt koskaan tosissaan ottaa etäisyyttä vallan sisäpiiriin.
316. BArch-Koblenz N1348, Morellin muistiinpanot, 20. ja 21.4.1944.
317. Siitä lähtien kun Ukrainasta ei enää saatu maksoja puna-armeijan edetessä, Morell keräsi ”kaikki lois- ja matomaksat” Böömin ja Määrin alueelta. Nämä olivat erilaisten imumatojen (Trematoda) vaurioittamia, esimerkiksi Fasciola hepatica ja Dicrocoelium lanceolatum -matojen. Mutta se ei häirinnyt henkilääkäriä, ks. lääketehdas Hamman kirje Morellille, 28.10.1944 (T253/34) sekä Morellin kirje valtakunnan sisäministerille (T253/42): ”... tarvitaan Ukrainan menetyksen jälkeen uutta raaka-aineperustaa. Tunnetuista syistä on selvää, että vanhan valtakunnan alueella ei ole saatavilla tarvittavaa määrää terveitä maksoja. Mutta ns. lois- tai matomaksoista voidaan hyvinkin jalostaa maksauutetta noudattamalla tiettyjä varotoimenpiteitä. Näin voitaisiin taata, että tähän mennessä arvoton tuotantojäte jalostetaan korkealaatuiseksi lääkeaineeksi.”
318. BArch-Koblenz N1348, Morellin kirje talousministeri Funkille, 12.5.1944.
319. Lainaus Katz, emt., 245, mukaillen.
320. Mts., 161.
321. Goebbels, Joseph, Die Tagebücher, Teil II, Diktate 1941–1945, Bd. 12, April bis Juni 1944, München 1987, 405.
322. BArch-Koblenz N1348, Morellin muistiinpano, 10.6.1944.
323. Mp., Morellin muistiinpano, 14.7.1944.
324. Mp., Morellin muistiinpano, 20.7.1944.
325. Giesing, Erwin, ”Bericht über meine Behandlung bei Hitler”, Wiesbaden 12.6.1945, Headquarters United States Forces European Theater Military Intelligence Service Center: OI – Consolidated Interrogation Report (CIR), National Archives at College Park, MD, 10.
326. Der Spiegel, 24/1973, ”Adolf Hitler: Aufriß über meine Person”, 103–.
327. Mp.
328. Schmidt, Paul, Statist auf diplomatischer Bühne 1923–1945, Bonn 1950, 582.
329. Benn, Gottfried, Sämtliche Werke. Band I: Gedichte, Stuttgart 1986, 46.
330. Giesing, emt., samoin seuraava sitaatti.
331. Giesing merkitsi Hitlerille antamansa hoidot keltaiseen muistikirjaan. Käyttäen salaista koodia hän kirjoitti latinaksi ja käytti itse keksimiensä symbolien yhdistelmiä. Ks. Toland, John, Adolf Hitler, Bergisch Gladbach 1977, 1013.
332. BArch-Koblenz N1348, Morellin muistiinpano, 5.8.1944.
333. Giesing, emt., samoin kaksi seuraavaa sitaattia.
334. Lukuun ottamatta Merckin kehittämää Psicainia, josta kuitenkin sanottiin, että se saattaa aiheuttaa herkillä potilailla sydämen rytmihäiriöitä.
335. Kershaw, emt., 943: ”Pois voidaan sulkea se, että hän olisi ollut sisäisten kouristusten lievitykseen saamiensa opiaattien huumaama tai riippuvainen kokaiinista, jota oli yksi prosentti silmätipoissa, joita Giesing määräsi hänelle sidekalvontulehdukseen.” Mutta lääketieteen historian tosiasioita ovat kymmenen prosenttia kokaiinia sisältävät nenä- ja nielupenslaukset, eivät niinkään yksiprosenttiset silmätipat – mikä merkitsee huomattavaa eroa vaikutuksessa. Hitler-biografi Fest puolestaan jättää kokaiinin täysin huomiotta, kun taas Hitler-tutkija Werner Maser, johon Fest muuten mielellään tukeutuu, kuvaa hoitoja yksityiskohtaisesti vetämättä niistä kuitenkaan mitään johtopäätöksiä.
336. Schenck, Patient Hitler, emt., 507.
337. Ks. Giesing, emt., samoin viisi seuraavaa sitaattia tässä yhteydessä.
338. Toland, emt., 1022.
339. Giesing, emt.
340. Maser, emt., 397.
341. BArch-Koblenz N1348, Morellin muistiinpano, 3.10.1944.
342. Below, Nicolaus von, Als Hitlers Adjutant 1937–45, Mainz 1980, 384. (Hitlerin adjutanttina 1937-1945 , suom. Pekka Visuri, Librum 1981.)
343. BArch-Koblenz N1348, Morellin muistiinpano, 23./24.9.1944. Vertaa tähän Morellin muistiinpanoa päivältä 17.10.1943. Terapeuttinen päiväannos on 0,005 grammasta 0,01 grammaan. Hitler vaati siis jopa nelinkertaista annosta – mikä ylittää selvästi lääketieteellisen hoidon rajat ja tuo mukanaan voimakkaita psykoaktiivisia vaikutuksia.
344. Speer, emt., 372.
345. BArch-Koblenz N1348, Morellin muistiinpano, 30.10.1944.
346. Mp., Morellin muistiinpano, 4.10.1944.
347. Lainaus Giesingin raportin mukaan, s. 15: ”Hitler, Adolf – A composite Picture”, Entry ZZ-6. IRR-Personal Name Files, RG NO. 319, Stack Area 230, Box 8, National Archives at College Park, MD.
348. BArch-Koblenz N1348, kaikki sitaatit Morellin raportista hänen tapaamisestaan Ribbentropin kanssa, kirjoitettu Münchenissä Regina Palast -hotellissa 6.6.1943.
349. BArch-Koblenz N1348, kaikki sitaatit Bormannin kirjeestä, 26.6.1944.
350. BArch-Koblenz N1348, käsinkirjoitettu menukortti, 3.10.1944.
351. Ks. Liljestrand, G.: Poulsson’s Lehrbuch für Pharmakologie, Leipzig 1944.
352. Giesing, emt.
353. Lainaus Katz, emt., 295–,mukaillen.
354. Giesing, emt.
355. Morellin käyttämä menetelmä oli varmasti riittämätön. Aiheesta ruiskujen desinfiointi ks. ”Alkohol und Instrumentensterilisation”, Deutsche Medizinische Wochenschrift, Band 67, 1941. Siinä sanotaan: ”Alkoholia ei tulisi käyttää ruiskujen sterilisoinnissa.”
356. Giesing, emt., Giesingin keskustelu Hitlerin kanssa, 2.10.1944.
357. Giesing, emt., samoin kaksi seuraavaa, Himmlerin suuhun pantua sitaattia.
358. BArch-Koblenz N1348, Morellin muistiinpano, 8.10.1944, sekä mp., Bormannin kirje valtakunnan lehdistöpäällikölle, 10.10.1944.
359. Mp., Morellin muistiinpano, 8.11.44, myös molemmat sitä seuraavat lainaukset.
360. BArch-Koblenz N1348, Morellin muistiinpano, 7.11.1944.
361. Kirje Bernhard Wenzille, 23.10.1944, National Archives Microfilm Publication T253/36.
362. IfZArch, MA 617, Rolle 1.
363. BArch-Koblenz N1348, Morellin muistiinpano, 9.11.1944.
364. IfZArch, MA 617, Rolle 3, prof. Nißlen kirje Morellille, 1.3.1943.
365. IfZArch, MA 617, Rolle 1. Myös seuraava yhteenveto.
366. BArch-Koblenz N1348, Morellin muistiinpano, 8.12.1944.
367. Mp., Morellin muistiinpano, 3.11.1944.
368. Mp., Morellin muistiinpano, 15.4.1945.
369. Mp., Morellin muistiinpano, 11.11.1944, samoin seuraava sitaatti.
370. Mp., Morellin muistiinpano, 16.11.1944, samoin seuraava sitaatti.
371. Mp., Morellin muistiinpano, 20.10.1944.
372. Mp., Morellin muistiinpano, 1. 11.1944.
373. Mp., Morellin muistiinpano, 30.10.1944.
374. Mp., Morellin muistiinpano, 31.10.1944.
375. Mp., Morellin muistiinpano, 8.11.1944.
376. Giesing, emt.
377. BArch-Koblenz N1348, Morellin muistiinpano, 18.7.1943 ja 29.9.1944.
378. Ks. Toland, emt., 1013.
379. BArch-Koblenz N1348, Morellin muistiinpano, 30.9.1944, samoin seuraava sitaatti.
380. Mp., Morellin muistiinpano, 21.11.1944.
381. Mp., Morellin muistiinpano, 24.11.1944.
382. Mp., Morellin muistiinpano, 27.11.1944.
383. Benjamin, Walter, Gesammelte Schriften, Bd. VI, Frankfurt 1986, 561.
384. Römpp, Hermann, Chemische Zaubertränke, Stuttgart 1939.
385. Wagner, Richard, ”Tristan und Isolde” (kantaesitys 1865), 3. näytös, 1. kohtaus (Kurwenal).
386. Luck, Hans von, Mit Rommel an der Front, 3. Auflage, Hamburg 2006, 103.
387. Härtel-Petri, Roland, ”Crystalspeed-Crystal-Meth – Kristallines N-Methamphetamin, eine kurze Einführung”, Bezirksklinik Hochstadt, 50, ks. myös: Klee, H. (ed.), Amphetamine Misuse: International Perspective on Current Trends, Amsterdam 1997, 181–197.
388. Sodan jälkeen riippuvuusongelmista ei puhuttu juuri lainkaan. Vaikutuksia 1950-luvun yhteiskuntaan on tutkittu vasta alustavasti. Ks. esim. Billy Wilderin Berliiniin sijoittuva elokuva ”Yks‘ kaks‘ kolme”, jossa James Cagneyn esittämä Coca-Cola-manageri C. R. MacNamara ottaa kahvinsa kanssa ”vain kaksi Pervitiniä. Tästä päivästä tulee rasittava.”
389. Landesarchiv Berlin, A Rep. 250–02–09 Temmler.
390. BArch-Berlin R86/4265: 17.1.1944 Temmler-yhtiölle annettiin uusi lupa valmistaa tehtaassaan Pervitiniä. Ks. tässä yhteydessä potilas Gorrissenin kirjoittama kirje Morellille, 8.11.1944, joka valaisee vanhemman väestön tuntoja natsivaltiossa: ”Sillä panen todella paljon painoa yleiselle voimistumiselle. Joka kerran, kun joudun asioimaan alhaalla kaupungilla (tai vielä tärkeämpää, kun joudun kulkemaan takaisin ylös ne 12 minuuttia!), minulla on tapana ottaa puolikas tai kokonainen Pervitin-tabletti, mikä piristää melkoisesti väsynyttä kehoa, mutta jota ei saa ottaa liian usein, koska se aiheuttaa muuten riippuvuutta, kuten piirilääkäri on valistanut. Voitte varmaan kuvitella, että nykyään on ikävämpi kuin koskaan ennen elää raihnaisena vanhuksena, jos tuntee olevansa henkisesti vielä hyvinkin vireä ja muistelee huomattavaa ruumiillista suorituskykyä vielä kymmenen vuotta sitten.” National Archives Microfilm Publication T253/38.
391. BArch-Freiburg RH 12–23/1930. Tapaamisen ohjelma puhuu selvää kieltä: ”Kello 9.30: ’Suorituskykyä parantavien aineiden kemiallinen rakenne ja saanti, eritoten kofeiinin ja pervitiinin’, prof. tri. Schlemmer, Straßburgin valtiollisen yliopiston farmasian laitos. Kello 10: ’Suorituskykyä parantavien aineiden farmakologia’, lääkintäkapteeni tri. Brock, ilmavoimien lääkärikorkeakoulu Berliini. Kello 10.20: ’Suorituskykyä parantavien aineiden kliininen käyttö’, lääkintäeversti prof. tri. Uhlenbruck.”
392. BArch-Freiburg RH 12–23/1611, lääkintäkapteeni tri. Soehring, ”Verwendung von Morphin-Pervitin bei Verwundetentransporten”, 23.11.1944, samoin seuraava sitaatti.
393. ”Interrogation report on one German Naval PW”: Entry 179, Folder 1, N 10–16, RG NO. 165, Stack Area 390, Box 648, National Archives at College Park, MD.
394. OKW 829/44. salainen, lainaus Pieper emt., 142, mukaillen.
395. Whitman, Walt, Specimen Days & Collect, Philadelphia 1883, 80.
396. Below, emt., 366.
397. Nöldeke, Hartmut, und Volker Hartmann, Der Sanitätsdienst in der deutschen U-Boot-Waffe, Hamburg 1996, 211.
398. Carnacissa Orzechowski oli tavannut lokakuussa 1942 myös Ranken. Mistä he keskustelivat, ei ole tiedossa. Mitä Pervitiniin tulee, Otto Ranke ei ollut sodan viime vaiheissa enää juurikaan näkyvillä, vaan paneutui muihin sotilasfysiologisiin aiheisiin. Sodan jälkeen hänestä tuli fysiologian professori Erlangenin yliopistossa, ja hän kuoli siellä vuonna 1959 sydäntautiin. Klinische Wochenschrift, (Bd. 38, H. 8, 1960, 414/415), muistokirjoituksessa ei esiinny sanaa ”Pervitin”.
399. BArch-Freiburg N 906, Armin Wandelin julkaisematon sotapäiväkirja, 26.2.–12.4.1944.
400. Mp.
401. Bekker, Cajus, Einzelkämpfer auf See – Die deutschen Torpedoreiter, Froschmänner und Sprengbootpiloten im Zweiten Weltkrieg, Oldenburg und Hamburg 1968, 160–.
402. BArch-Freiburg N 906, ”Bericht über Gesundheitslage des Kdo. d. K. und Hygiene des Einzelkämpfers”, salainen komentoasia. Muonana luetellaan: ”Päällystettyä vehnäleipää, hunajaleivonnaisia, suklaata, rypälesokeria, vähän hedelmiä, lämmintä kahvia termospulloissa, Seehund-sukellusveneessä lisäksi lihasäilykkeitä.” Tietoisesti vähäkuituisen ravinnon tarkoitus: ”...estää riittävästä kalorien saannista huolimatta ulostustarve.”
403. BArch-Freiburg RM 103–10/6, pienten taisteluyksikköjen komentoesikunnan lääkärin sotapäiväkirja, 1.9.1944–30.11.1944, tri. Richert, s. 5, muistiinpano 11.10.1944, samoin seuraavat neljä sitaattia.
404. Amiraali Heye ei muutenkaan arkaillut hyödyntää keskitysleirien ihmiskokeiden tuloksia. Niinpä hän käytti prof. tri. Holzlöhneriltä, Dachaun keskitysleirillä vangeille tehdyistä julmista ”hypotermiakokeista” vastaavalta lääkäriltä saamiaan virikkeitä parantaakseen taistelu-uimariensa talvivarusteita, niin ”että operointi oli mahdollista myös alhaisissa lämpötiloissa. Koska professori Holzlöhnerillä on erikoistietoa hypotermian estämisestä, häneltä pyydetään neuvoa tässä asiassa.” BArch-Freiburg, RM 103–10/6, Richertin sotapäiväkirja, muistiinpano päivältä 23.10.1944.
405. Ks. myös Sudrow, Anne, Der Schuh im Nationalsozialismus – Eine Produktgeschichte im deutsch-britisch-amerikanischen Vergleich, Göttingen 2010, 511–.
406. Gottfried, Claudia: ”Konsum und Verbrechen – Die Schuhprüfstrecke im KZ Sachsenhausen”, LVR-Industriemuseum Ratingen: Glanz und Grauen: Mode im ”Dritten Reich”, Ratingen 2012, 48.
407. BArch-Freiburg RM 103–10/6, pienten taisteluyksikköjen komentoesikunnan lääkärin sotapäiväkirja, 1.9.1944–30.11.1944, tri. Richert, muistiinpanot 16.–20.11.1944, sekä Richertin raportti kokeista Sachsenhausenissa.
408. Nansen, Odd, Von Tag zu Tag. Ein Tagebuch, Hampuri 1949, 228.
409. BArch-Freiburg RM 103–10/6. Pienten taisteluyksikköjen komentoesikunnan lääketieteellinen sotapäiväkirja, 1.9.1944–30.11.1944, tri. Richert, muistiinpanot 16.–20.11.1944, sekä Richertin raportti kokeista Sachsenhausenissa. Kaikki sitaatit tässä yhteydessä.
410. ”Interrogation report on one German Naval PW”, emt., 12.
411. Jokainen osuma viholliseen tuotti uuden punaisen natsan kalan evään., 5.
412. Nöldeke, emt., 214–, samoin seuraavat kaksi sitaattia.
413. Mts. 216–, samoin kaksi seuraavaa sitaattia.
414. BArch RM 103/11, Heyen viesti radiolähettimellä 3.4.1945.
415. US-Report prepared by A.H. Andrews Jr., Lt Cdr. (MC) USNR, ja: T.W. Broecker Lieut. USNR, in RG NO. 319, Stack Area 270, IRR Files, Box 612, National Archives College Park, MD.
416. Dachaun keskitysleiri Baijerin pääkaupungin tuntumassa oli perustettu vuonna 1933 Saksan ensimmäisenä leirinä. Siellä kytkettiin alusta asti kansallissosialistinen ”terveyskuri“ biologiseen rasismiin. Mikään ei symboloinut sitä näkyvämmin kuin ”Lääkekasvitieteen ja ravitsemuksen laitos”, jonka SS-johtaja Himmler oli antanut perustaa sinne ravitsemusasiantuntijansa Günther Schenckin neuvosta. Euroopan suurimmassa, kahdensadan hehtaarin yrttipuutarhassa keskitysleirivangit joutuivat viljelemään biodynaamisten periaatteiden mukaisesti kaikkia niitä huumekasveja ja lääkeyrttejä, joita Saksa sodassa tarvitsi. Lähes kaikki puolustusvoimien ja SS:n tarvitsemat luonnolliset lääkeaineet ja mausteet kasvatettiin, korjattiin, kuivatettiin ja pakattiin Dachaussa. Taas oli kyse tuontiriippumattomuudesta, kuten kansanterveyden pääkonttorin johtaja vahvisti: ”Luonnollisten lääkeaineiden kova kulutus sodassa vaatii organisaatiota, joka kykenee tilanteen vaatiessa korvaamaan ulkomaisten rohtojen puuttumisen.” Miekkaliljakentiltä saatiin C-vitamiinia, pippurin korvikettakin viljeltiin – Himmler kutsui sitä ylpeästi ”Dachaun pippuriksi”. Rudolf Höß, joka toimi vuodesta 1936 Dachaun keskitysleirillä osastonjohtajana ja toukokuusta 1940 Auschwitzin keskitysleirin komentajana, sanoi päämäärän olevan, että ”Saksan kansa pääsee eroon terveydelle vahingollisista mausteista ja keinotekoisista lääkkeistä ja siirtyy käyttämään harmittomia, hyvänmakuisia mausteita ja luonnollisia lääkeyrttejä” (Pieper, emt., 282). Kaikki saksalainen tuli tehdä aina vain terveemmäksi – kaikki epäsaksalainen tuhota. Työtä Dachaun ”plantaasilla” pidettiin raskaana työkomennuksena; aluetta, joka oli aivan keskitysleirin pääalueen kupeessa, vartioitiin tarkasti, vartijat puuttuivat usein julmasti työntekoon. Erityisen mielellään tässä pakkotyössä pahoinpideltiin puolalaisia pappeja; yrtit kukoistivat niin sanotusti veressä. Himmlerille Dachaun ”yrttitarha” oli tärkeä rakennuspalikka talousmahdissa, joksi hän pyrki laajentamaan SS:n: tutkimuksen ja tuotannon tuli tehdä hänen terroriorganisaatiostaan globaali toimija ja hänestä sen CEO leirijärjestelmän loputtomia riistomahdollisuuksia hyödyntämällä. Siihen kuului jo useampi SS-terveysalan yritys kuten ”Deutsche Versuchsanstalt für Ernährung und Verpflegung GmbH”, ”Erholungsheime für naturgemäße Heil u. Lebensweise GmbH” ja ”Deutsche Heilmittel GmbH” kuten myös kivennäisvesimarkkinoiden hallinta miehitetyssä Euroopassa sekä Dachaussa mausteiden tuotannon ja luonnollisten huumaavien aineiden ohella myös lääketieteelliset ihmiskokeet. Näitä keskitysleirillä teki ennen kaikkea ilmavoimat saadakseen selville, millä lentokorkeudella ihmisen elimistö romahtaa ja kuinka syöksystä jääkylmään mereen voi selvitä hengissä. Vangit altistettiin siinä tarkoituksessa painekammioissa simuloiduille lentokorkeuksille ja pantiin jääkylmiin kylpyihin. Dachaussa tehtiin myös biokemiallisia testejä haavatulehdusten hoidossa sekä malariakokeita. Jälkimmäisten oli tarkoitus olla hyödyksi Neuvostoliiton eteläisille alueille muuttaneille saksalaisille siirtolaisille Krimillä ja Kaukasuksen alueella. Huumausainekokeet kuuluivat niinikään tähän näennäistieteelliseen kidutuskäytäntöön.
417. Jo vuonna 1938 professori Ernst Holzlöhner, joka johti vuodesta 1942 lähtien ilmavoimien hypotermiatestejä, tutki narkoottisten aineiden ja sodassa käytettävien myrkkyjen vaikutusta vankien keskushermostoon. Siinä yhteydessä testattiin myös Pervitiniä, jotta saataisiin mm. selville, kuinka se ”vaikuttaa laskuvarjohypyssä elimistöön” (Mitscherlich, Alexander und Fred Mielke, Medizin ohne Menschlichkeit. Dokumente des Nürnberger Ärzteprozesses, Frankfurt/M. 1978, 28).
418. Canetti, Elias, emt., 317.
419. Harvard University/Francis D. Countway Library of Medicine/Henry K. Beecher Papers/H MS c64/Box 11, f75, U.S. Naval Technical Mission in Europe: Technical Report no. 331–345, samoin seuraava sitaatti.
420. Nämä Dachaussa tehdyt ilmavoimien kokeet muodostivat sen perustan, jota Hubert Strughold käytti jokerikorttina neuvotteluissaan amerikkalaisten kanssa. ”Operation Paperclipin” puitteissa hänestä tuli yhdessä Wernher von Braunin kanssa, joka oli V2-raketillaan suunnitellut risteilyohjuksen prototyypin, yksi Yhdysvaltojen avaruusohjelman edelläkävijöistä. Esimerkkinä mainittakoon Pershing II-ohjukset, jotka muun ohessa ratkaisivat kylmän sodan Yhdysvaltojen eduksi 1980-luvun lopulla.
421. Picker, Henry (Hg.), Hitlers Tischgespräche im Führerhauptquartier, München 2003. Lainaus Pieper, emt., 270, mukaillen.
422. BArch-Koblenz N1348, Morellin muistiinpanot, 9. ja 10.12.1944.
423. Mp., Morellin muistiinpanot 8. ja 9.12.1944.
424. Mp., Morellin muistiinpano, 11.12.1944.
425. Lainaus Schmölders, Claudia, Hitlers Gesicht: eine physiognomische Biographie, München 2000, 210, mukaillen.
426. Shirer, William L., Aufstieg und Fall des Dritten Reiches, Köln/Berlin 1971, 997. (Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho, suom. Tapio Hiisivaara, Gummerus, 1962.)
427. Barch-Koblenz N1348, Morellin muistiinpano, 11.12.1944.
428. Mp., Morellin muistiinpano, 19.12.1944.
429. Mp., Morellin muistiinpano, 31.12.1944.
430. Goebbels, Joseph, Das Reich – Deutsche Wochenzeitung, 31.12.1944, pääkirjoitus, 1–.
431. BArch-Koblenz N1348, Morellin muistiinpano, 2.1.1945.
432. Pieper, emt., 103.
433. Young, Neil, ”The Needle and the Damage Done”, Lp-levyllä Harvest, 1972.
434. ”Conditions in Berlin, March 1945”, SIR 1581–1582, RG NO. 165, Stack Area 390, Row 35, Box 664, P. 1. National Archives at College Park, MD.
435. Fischer, Hubert, Die militärärztliche Akademie 1934–1945, Osnabrück 1985 (1975), 23.
436. BArch-Koblenz N1348, Morellin muistiinpano 17.2.1945.
437. Nämä eivät olleet pulmattomia niin kuin myös Morell myönsi, ks. muistiinpano keskustelusta, 22.3.1945: ”Ilmoitus, että uuden maksavalmisteen kaikki ampullit osoittautuivat Olmützissä tehdyssä tarkastuksessa toksisiksi. Myynti ei missään tapauksessa mahdollista.” Myös Morellin sähke Kosolupin väritehtaille 18.3.1945 puhuu selvää kieltä: ”Ampullien tarkastuksessa Olmützissä kaikki käyttökelvottomia, koska epäpuhtaita ja niin ollen toksisia. Ei saa missään tapauksessa käyttää. Prof. Morell.” National Archives Microfilm Publication T253/39.
438. ”... pyydän myyntilupaa tuotteelle Hypophysen-Total-Extrakt-Hamma. Valmistetta on tarkoitus myydä pillereinä ja ampulleina.” Morellin kirjeestä 24.2.1945, National Archives Microfilm Publication T253/35.
439. ”Vuoden 1945 alussa tilanne kävi alkaloidien kohdalla melko kireäksi, koska valmistajat eivät pystyneet jatkuvien ilmapommitusten takia tuottamaan niitä riittävästi” lukee muistiinpanossa päivältä 10.4.1945, lähde: 0660 Germany (Postwar) 1945–1949, Bureau of Narcotics and Dangerous Drugs: Subject Files, 1916–1970, Record Group 170; National Archives at College Park, MD.
440. BArch-Koblenz N1348, Morellin muistiinpanot, 13. ja 17.2.1945.
441. Bezymenskii, Lev, Die letzten Notizen von Martin Bormann: ein Dokument und sein Verfasser, München 1974, 191.
442. BArch-Koblenz N1348, Morellin muistiinpano, 22./23.3.1945.
443. Haffner, emt., 51. Liioiteltu on ainoastaan näyttelijä Bruno Ganzin kärsivä ilme saksalaisessa elokuvassa ”Perikato”, sillä se ei vastaa todellisuutta. Todellisia fyysisiä vieroituskipuja esittää uskottavasti esimerkiksi Damian Lewis yhdysvaltalaisessa tv-sarjassa ”Homeland” kuollessaan Sergeant Brodyna tuhat kuolemaa huumetäyteisen Venezuelassa oleskelunsa jälkeen.
444. BArch-Koblenz N1348, Morellin muistiinpano, 5.3.1945.
445. Der Prozess gegen die Hauptkriegsverbrecher vor dem Internationalen Militärgerichtshof Nürnberg, 14. November 1945 – 1. Oktober 1946, Bd. 41, München 1984, 430.
446. BArch-Koblenz N1348, Morellin muistiinpano, 20.4.1945.
447. Morellin kirje kemisti Mullille, 20.4.1945, lainaus Schenck, Patient Hitler, emt., 50, mukaillen.
448. ”Life History of Professor Dr. Med. Theo Morell”, 6, XE051008, National Archives at College Park, MD.
449. Long, Tania, ”Doctor Describes Hitler Injections”, New York Times, 22.5.1945, 5. Kaikki lainaukset, jotka koskevat Morellin vapaaksi pääsyä.
450. Jäljennös Hamma-yrityksen kirjeestä Hampurin yhteisöverotuksesta vastaavalle virastolle, National Archives Microfilm Publication T253/39.
451. Hartmann, Christian, Unternehmen Barbarossa: der deutsche Krieg im Osten 1941–1945, München 2011, 81.
452. BArch-Koblenz N1128, Adolf Hitlerin jäämistö, Hitlerin henkilökohtainen testamentti.
453. Ks. Bekker, emt.
454. BArch-Koblenz N1348, Theodor Morellin jäämistö. Ks. Karl Brandtin raportti Morellista, 19.9.1945, 2.
455. Thukydides, Der Peloponnesische Krieg, Wiesbaden 2010.(Peloponnelaissota, suom. J.A. Hollo, WSOY, 1995.)
456. Haffner, emt., 97–.
457. Eckermann, Johann Peter, Gespräche mit Goethe, Frankfurt/M. 1987, 496.