Uskonnon tunnin alussa Luksus kantoi luokan eteen lepolassin. Se oli matala kangastuoli, jonka selkänojan sai lasketuksi makuuasentoon. Yleensä sellaisia näki uimarannalla.
Opettaja laskeutui dramaattisesti makuulle.
Mehiläisen pisto otti koville. Opettaja oli vaatinut kovaäänisesti rehtorilta vapaata loppupäiväksi. Luokka odotti jo henkeä pidättäen vapautusta koulutyöstä, mutta Luksuksen tuoma lepotuoli romautti toiveet.
Opettaja puhui makuultaan heiveröisesti. Hän nosti kätensä otsalle luomaan varjon kattolamppujen ja silmien väliin. Raparperi keksi sammuttaa valot opettajaa auttaakseen. Terveydenhoitaja kävi vielä tuomassa antihistamiinitabletin pistokohdan turvotusta helpottamaan.
Valitettavasti opettajaa alkoi makuullaan selvästi väsyttää. Ensin hän haukotteli leveästi, sitten hän alkoi torkahdella.
Läksyn kuulustelusta ei tahtonut tulla mitään.
Lotta lopotti uskontunnustusta ulkoa, kun opettajan silmät lupsahtivat viimein kiinni.
“Ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita”, Lotta pääsi loppuun.
Sitten hän alkoi näyttää epäilevältä ja mietti hetken.
“Ja matelijoita”, hän lisäsi.
Opettaja havahtui ja nyökytti sitten.
“Hyvä lisäys”, hän sanoi ja nukahti taas.
Pian luokassa kaikui katkeamaton kuorsaus.
Lopulta Raparperi kävi hakemassa rehtorin. Tämä auttoi opettajan ulos luokasta.
Luokka päätti käyttää aikansa hyvin ja aloitti kumisodan.
Pian ovi taas aukesi ja luokka huokaisi ilosta. Luksus. Mikäli vanhat merkit pitivät paikkansa, nyt katsottaisiin luontovideota. Viimeksi Luksus oli alkanut näyttää elokuvaa bonoboapinoista. Jostain syystä hän kuitenkin vaihtoi filmin toiseen juuri, kun juttu alkoi muuttua kiinnostavaksi.
Termiitit eivät olleet yhtään niin jännittäviä.
Luksus meni odotetusti luontoelokuvien hyllyn luo. Hän katsoi elokuvien selät läpi, sitten toisen kerran ja lopulta kolmannen. Hän ei vain löytänyt haluamaansa.
Luksus poistui hetkeksi luokasta ja palasi pian videokotelo kädessään. Sen kannessa oli hieno kuva puuman vinosta katseesta. Dokumentin nimi oli Kissaeläimet.
Elokuva sujahti videolaitteeseen, ja nauha alkoi pyöriä. Koulun laitteet olivat vanhanaikaiset. Siksi koulu oli saanut lahjoituksina valtavan määrän videoelokuvia, joita muut eivät enää katsoneet.
Luksus seisoi selkä televisioon päin ja näki vain lasten ilmeet. Ne vaihtuivat nopeasti hämmentyneistä ällistyksen kautta riehakkuuteen.
Luksus kääntyi katsomaan televisioon juuri samalla hetkellä, kun Aurora huusi pulpetistaan:
“Jestas.”
Kukaan ei ollut koskaan aiemmin nähnyt Luksuksen liikkuvan niin nopeasti. Tuohon vauhtiin hän ei ehtinyt edes silloin, kun reksi kerran putosi tuolilta. Ja silti Luksus sai tuolloinkin siepatuksi reksin ennen kuin tämä mäsähti maahan.
Mutta nyt mies liikkui formulaakin nopeammin. Kuului vain vruuuum, kun Luksus loikkasi television luo ja sammutti videonauhurin.
Raparperi sulatteli hetken juuri näkemäänsä. Videolla ei ollut näkynyt yhtään kissapetoa vaan reksi. Nainen keikutteli itseään omituisesti leopardikuvioiseen huiviin kietoutuneena. Juuri kun Luksus sammutti kuvan, reksi oli avannut huivin. Sen alta paljastuivat tiikerikuvioiset bikinit.
Rehtori oli juuri aamunavauksessa kertonut aloittaneensa itämaisen tanssin harrastamisen. Silti Luksuksen niska oli kirkkaanpunainen, kun hän tunki uutta videota sisään nauhuriin. Kasetti ei tuntunut päätyvän ollenkaan oikein päin.
Sitten dokumentin selostajan rauhallinen ääni täytti taas luokan:
“Punaniskavallabit ovat kengurun näköisiä pussieläimiä, joilla on valkoinen viiru ylähuulessa sekä pääosin harmaa turkki.”
Luksus sipaisi valkoisia viiksiään ja sukaisi harmaantuneita hiuksiaan. Hetken hän näytti huolestuneelta kengurulta.
Reksin tanssivideon hän sujautti nopeasti talonmiehentakkinsa taskuun.